Votian

From Wikiversity
Jump to navigation Jump to search
Globe of letters.svg Subject classification: this is a language-learning resource.
Nuvola apps edu miscellaneous.svg Type classification: this is a lesson resource.
TaoismSymbolWhite.PNG Completion status: Deliberately incomplete for educational purposes.
Crystal Clear talk.png Attribution: User Mikk created this resource and is actively using it. Please coordinate future development with this user if possible.


Votic language is a Finnic language spoken only by few people in Russian Kingissepp district. However there are significant collections of folklore kept mainly in Russia, Finland and Estonia. Moreover Votic songs are still sung by some Estonians [1] and there are people trying to revitalize [2] North-Eastern dialects of Estonia, which have been interpreted as Estonian dialects of strong Votic influence or even entirely independent Finnic dialects [3].

Current project will focus on grammatical analyse of all those dialects spoken both in Russia and Estonia.

It's main source is "Votic grammar" (Vadja keele grammatika) by Paul Ariste (Tartu, 1948.). Thus the orthography used for samples follows the one of that book, with few exceptions:

  • Small capital letters like ʙ, ᴅ, ɢ etc. are replaced with their big counterparts B, D, G .
  • ɑ, ɑ̈ are replaced with a, ä .

Samples found elsewhere (in "Dictionary of Votic language" (Словарь водского языка - Vadja keele sõnaraamat) by Elna Adler and Merle Leppik etc.) are reverted to the transcription of Ariste. [4]

Orthography of Votian names and toponyms follows those of Ariste and "Dictionary of Votic language" (Словарь водского языка - Vadja keele sõnaraamat) . [5]

Votian morphemes are represented by transdialectal morpho-phonemic writing .

If the source dialect is not refferred to, then the sample is most likely originated from Kattila dialect . [6]

Syllabus[edit]

References[edit]

  1. "Raud-Ants" in minority language song contest Liet-Lavlut
  2. Gerli Romanovitš Mes sa sedaviisi jöngudäd ku räägid, eks räägi ilusast!
  3. Tiit-Rein Viitsoo 2008. Liivi keel ja läänemeresoome keelemaastikud. Tartu Ülikooli eesti ja üldkeeleteaduse istituut & Eesti Keele Instituut, "Läänemeresoome murdeliigenduse põhijooned" p. 64-67.
  4. Adler, Elna ja Leppik, Merle : Vadja keele sõnaraamat. Tallinn: Signalet, Eesti Teaduste Akadeemia, Eesti Keele Instituut, v.1. p.14-17(, 36-39 in Russian)
  5. Adler, Elna ja Leppik, Merle : Vadja keele sõnaraamat. Tallinn: Signalet, Eesti Teaduste Akadeemia, Eesti Keele Instituut, v.1. p.60
  6. Ariste, Paul Vadja keele grammatika. Tartu, 1948. p. 3

Sources[edit]

  • Adler, Elna ja Leppik, Merle (the main editors): Словарь водского языка - Vadja keele sõnaraamat. Tallinn: Signalet, 1990; Eesti Teaduste Akadeemia. Keele ja Kirjanduse Instituut; Eesti Keele Instituut.
  • Adler, Elna: Vadjalaste endisajast. ( I. Idavadja murdetekste). Tallinn, 1968.
  • Ariste, Paul : Vadja keele grammatika. Tartu, 1948.
  • Ariste, Paul: Vadjalaste laule. Emakeele Seltsi toimetised 3. Tallinn, 1960.
  • Ariste, Paul: Vadja muinasjutte. Emakeele Seltsi toimetised 4. Tallinn, 1962.
  • Ariste, Paul: Vadja muistendeid. Emakeele Seltsi toimetised 12. Tallinn, 1977.
  • Ariste, Paul: Vadja mõistatusi. Emakeele Seltsi toimetised 13. Tallinn: Valgus, 1979.
  • Ariste, Paul: Vadja pajatusi. Emakeele Seltsi toimetised 18. Tallinn: Valgus, 1982.
  • Ariste, Paul: Vadja rahvakalender. Emakeele Seltsi toimetised 8. Tallinn: Valgus, 1969.
  • Mälk, Vaina: Vadja vanasõnad. Tallinn: Eesti Raamat, 1976.
  • Ariste, Paul: Vadjalane kätkist kalmuni. Emakeele Seltsi toimetised 10. Tallinn: Valgus, 1974.
  • Ariste, Paul: Vadja rahvalaulud ja nende keel. Emakeele Seltsi toimetised 22. Tallinn: Valgus 1986.
  • Viitso, Tiit-Rein : Vadja keele Luutsa-Liivtšülä murraku fonoloogia. Emakeele Seltsi aastaraamat VII. Tallinn, 1961.
  • Laanest, Arvo: Sissejuhatus läänemeresoome keeltesse, Tallinn 1975.
  • Must, Mari 1987. Kirderannikumurre: häälikuline ja grammatiline ülevaade.
  • Pall, Valdek: Idamurde sõnastik. Tallinn: 1994; Eesti Keele Instituut.
  • Tsvetkov, Dmitri (Дмитрий Цветков): Vadja keele grammatika. (Эсимэйн' ваддя чээлэ грамаатикк — Первая грамматика водьского языка) Tallinn, 2008/1922. (in Russian with Estonian translation)
  • Univere, Aili : Idamurre. – Emakeele Seltsi Aastaraamat 32. Tallinn 1986, lk 59–93.
  • Univere, Aili : Idamurde tekstid. Eesti murded IV. Tallinn 1996.

Audio samples[edit]

Further reading[edit]

  • Adler E. 1966 , Vodskij jazyk. - Finno-ugorskie i samodijskie jazyki , Moskva (Jazyki narodov SSSR 3) , 118-137.
  • Agranat T. B. 2008 , Malyje jazyki Rossijskoj Federatsii. Vodskij. - VJ 2 , 65-72.
  • Агранат Т. Западный диалект водского языка. — М.; Гронинген, 2007. — (В печати).
  • Ahlqvist , A. 1856 , Wotisk grammatik jemte språkprof och ordförteckning , Helsingfors (Acta Societatis Scientiarum Fennicae 5).
  • Alava V. Vatjalaisia häätapoja. Häälauluja ja itkuja. — Helsinki, 1909. (Suomi IV)
  • Ariste, Paul (1968). A Grammar of the Votic Language. Bloomington : Indiana University . ISBN 978-0877-50024-7.
  • Ariste, Paul Kukkosin vatjan sanakirja Helsinki, 1981
  • Ariste , P. 1948 , Vadja keele grammatika , Tartu (Nõukogude soome-ugri teadused 9).
  • Ariste, Paul: Vadja keele lugemik eesti filoloogia üliõpilastele. Tartu, 1980.
  • Axel Borenius(-Lähteenkorva) (Keski-Inkerin ja vatjalaiset runot 3. Toisinnot 2763-4807. Julkaissut Väinö Salminen)
  • Elomaa , J. 1981 , Inkerin bibliografia. Luettelo vatjalaisia , inkeroisia ja Inkerin suomalaisia käsittelevästä kirjallisuudesta , Helsinki (Castrenianumin toimitteita 22).
  • Elomaa , J. 1995 , Vatjan alkuperän ongelma. - CIFU VIII. Pars IV , 157-160.
  • Ernits , E. 1996 , Vatjalaisten assimiloitumisen historiaa. - Historia Fenno-Ugrica. Congressus primus historiae Fenno-Ugricae 11 , Oulu , 193-206.
  • Ernits , E. 2005 , Vadja keele varasemast murdeliigendusest ja hilisemast hääbumisest. - Piirikultuuriq ja -keeleq , Võro (Võro Instituudi toimõndusõq 17) , 76-90.
  • Ernits , E. 2006 , Vadja keel ja kultuur ajalookatlas. - Õpetatud Eesti Seltsi aastaraamat 2004-2005 , Tartu , 219-241.
  • Europaeus, D. E. D. (Runoretki Inkeriin v. 1853. - lisätietoja D.E.D. Europaeuksen runonkeruun historiaan. Julkaissut Sulo Haltsonen, 1957, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (Helsinki) )
  • Kettunen, Lauri : Vatjan kielen äännehistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 185. Helsinki, 1930.
  • Kettunen, Lauri: Vatjan kielen Mahun murteen sanasto. Castrenianumin toimitteita 27. Helsinki, 1986.
  • Kettunen, Lauri ja Lauri Posti: Näytteitä vatjan kielestä. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 63. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1932.
  • Laakso, Johanna : Vatjan käänteissanasto. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 49. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1989.
  • Lauerma, Petri : Vatjan vokaalisointu. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1993. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 214) ISBN 951-9403-57-4.
  • Lönnrot, Elias (Lönnrotin keräämät vatjalaiset itkut. Julkaissut Sulo Haltsonen, Virittäjä 1958:2, lk 183-19, Helsinki)
  • Ленсу Я. Я. Материалы по говорам води // Западно-финский сборник. — Л., 1930.
  • Mustonen O. A. F. Muistoonpanoja Vatjan kielestä // Virittäjä, 1883.
  • Ojansuu, H. 1906. Henrik Gabriel Porthanin vatjalaisharrastukset. - Virittäjä, s. 1-5.
  • Posti, Lauri: Vatjan kielen Kukkosin murteen sanakirja. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1980 (Lexica Societatis Fenno-Ugricae XIX).
  • Reguly, A : Vatjalaismuistiinpanot. (Aufzaichnungen über die Woten 1841) Julkaissut Sulo Haltsonen Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1958 (Lexica Societatis Fenno-Ugricae LX3).
  • Salminen, Väinö : Runonäytteitä Vatjan kielestä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1928.
  • E. N. Setälä (E. N. Setälän vatjalaismuistiinpanot = Les notes d' E. N. Setälä sur la langue vote / painokuntoon toim. ja julk. Lauri Posti ja Seppo Suhonen, Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia ; 135,3 Helsinki 1964)
  • Sjögren, Andreas Johan Ueber die finnische Bevölkerung des St. Peterburgischen Gouvernements und ueber den Ursprung des Namens Ingermannland , 1852 "Aus den Mém. de l'Acad. impériale des sciences de Saint Petersbourg. VI. série. Sciences politiques, histoire et philologie. tome II. besonders abgedruckt."
  • Suhonen , S. 1985 , Wotisch oder Ingrisch? - Dialectologia Uralica. Materialien des ersten Internationalen Symposions zur Dialektologie der uralischen Sprachen 4.-7. September 1984 in Hamburg , Wiesbaden (Veröffentlichungen der Societas Uralo-Altaica 20) , 139-148.
  • Tsvetkov, Dmitri : Vatjan kielen Joenperän murteen sanasto. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1995 (Lexica Societatis Fenno-Ugricae XXV).
  • Viitso , T.-R. 2003 , Rise and Development of the Estonian Language. - Estonian Language , Tallinn (Linguistica Uralica. Supplementary series 1) , 130-230.
  • Viitso , T.-R. 1961 , Vadja keele Luutsa-Liivčülä murraku fonoloogia. - ESA VII 1961 , 142-174.
  • Ergo-Hart Västrik Veekogud ja veehaldjad vadja rahvausundis
  • Öpik, Elina : Vadjalastest ja isuritest XVIII saj. lõpul (Etnograafilisi ja lingvistilisi materjale Fjodor Tumanski Peterburi kubermangu kirjelduses. ) Tallinn, 1970.


About Kreevin:

  • [1] Mägiste, Julius 1934. „Eesti ja kreevinite keelelisist kokkupuuteist”
  • [2] Gunita Šlara 1992. „Praeguseks välja surnud Kurlandi kreevinite päritolust ja keelest”
  • Wiedemann , F. J. 1871 , Über die Nationalität und die Sprache der jetzt ausgestorbenen Kreewinen in Kurland , St.-Pétersbourg (Mémoires de L’Académie Impérialedes Sciences de St.-Pétersbourg , série 7 , t. 17 , N 2).
  • Winkler , E. 1997 , Krewinisch. Zur Erschließung einer ausgestorbenen ostseefinnischen Sprachform , Wiesbaden (Veröffentlichungen der Societas Uralo-Altaica 49).
  • Видеман Ф. И. О происхождении и языке вымерших ныне кревинов. — СПб., 1872.


About Finnic dialects in General:

  • Abondolo, Daniel (toim.) 1998: The Uralic languages. London.
  • Alvre, Paul: Soome keeleõpetuse reeglid, Valgus, 1969.
  • Grünthal, Riho 1997: Livvistä liiviin. Itämerensuomalaiset etnonyymit. (English summary: The Finnic ethnonyms.) Castrenianumin toimitteita 51. Helsinki.
  • Jokipii, Mauno (toim.) 1995: Itämerensuomalaiset - heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Jyväskylä.
  • Kettunen, Lauri 1960: Suomen lähisukukielten luonteenomaiset piirteet. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 119. Helsinki. (Historical phonology)
  • Laanest, Arvo 1982: Einführung in die ostseefinnischen Sprachen. Hamburg. [First Estonian edition: Sissejuhatus läänemeresoome keeltesse, Tallinn 1975.]
  • Posti, Lauri: Grundzüge der livischen Lautgeschichte, Helsinki 1942. ( Mémoires de la Société Finno-ougrienne LXXXV )
  • Õispuu, Jaan (toim.), Joalaid, Marje (koost.) 1998: Kaheksa keelt, kaheksa rahvast.Tallinna pedagoogikaülikool.

Samples:

  • Virtaranta, Pertti 1967: Lähisukukielten lukemisto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 280. Helsinki.
  • Virtaranta, Pertti & Suhonen, Seppo 1978: Lähisukukielet. Näytteitä uralilaisista kielistä III. Suomi 119: 3. Helsinki. [With an audio tape.]


See also[edit]

Wikipedia-logo.png Search for Votian on Wikipedia.
Wikiquote-logo.svg Search Wikiquote for quotations related to: Votian
Wikibooks-logo.svg Wikibooks has more on the topic of Votian.
Wiktionary-logo.svg Look up Votian in
Wiktionary, the free dictionary.
Wikinews-logo.svg Search Wikinews for news items related to Votian.
Wikispecies-logo.svg Wikispecies has information related to: Votian